Venäjän vieressä
Vaatimattomuus sikseen, me olemme Venäjä-osaajia!
Kun aloitin venäjän kielen opinnot aikoinani peruskoulun kasiluokkalaisena, oli se rakkautta ensi kuulemalla. Siihen aikaan Neuvostoliitto oli vielä voimissaan, ja kaikki maahan ja kulttuuriin liittyvä tieto oli ajan mukaisesti omalla tavallaan värittynyttä.
Rakkaus on säilynyt vuosikymmenet, ja venäjän kielen taito ja kulttuurin tuntemus ovat avanneet monia mielenkiintoisia ovia upeisiin ja eksoottisiin paikkoihin, keskusteluihin, ystävyyssuhteisiin ja työtehtäviin.
Olen pyrkinyt pitämään politiikan ja virallisen Venäjän erillään ihmisistä ja kulttuurista. Kompromisseja on joutunut siis tekemään omassa ajattelussa ja toiminnassa, ihan niin kuin rakkaudessa muutenkin.
Selvitimme noin vuosi sitten Pohjois-Karjalan Venäjä-osaamisen polkua varhaiskasvatuksesta ammatilliseen täydennyskoulutukseen saadaksemme selville tarjonnan nykytilan ja kehittämistarpeet.
Mitä sitten selvisi?
Lupaavaa oli se, että venäjän kieltä, kulttuuria, maantuntemusta ja monia muita Venäjään liittyviä aiheita voi tavalla tai toisella alueellamme opiskella. Huolta taas herätti se, että tarjonta tuntuu supistuvan vuosi vuodelta. Venäjän opiskelu ei vedä, ja oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö on vähäistä.
Tällä hetkellä ehein venäjän oppimispolku on Itä-Suomen koulussa ja Tulliportin normaalikoulussa, joissa venäjän kieltä voi opiskella perusasteella ja lukiossa. Jatko-opintoihin taas Itä-Suomen yliopisto tarjoaa monia mahdollisuuksia.
Selvityksen tuloksia, kehittämisehdotuksia ja Venäjän tarjoamia mahdollisuuksia ja lukuisia muita kysymyksiä olemme pohtineet tiiviisti Pokat 2021-maakuntaohjelman Venäjä-ryhmässä sekä RussiaHub North Karelia -toimijaverkostossa.
Tuloksena on alkanut hahmottua tavoite: haluamme Pohjois-Karjalasta Venäjä-osaamisen sydämen, timantin, keskuksen – millä nimellä haluammekaan brändiämme kutsua. Vaatimattomuus sikseen ja lähdetään kehittämään meistä koko kansan Venäjä-osaajia. Meillä on siihen eväät ja edellytykset.
Venäjän kielen emeritusprofessori Arto Mustajoki määrittelee käytännön Venäjä-osaamisen liikemiesten, poliitikkojen, virkamiesten ja tavallisten kansalaisten tietotaitona, jota voidaan hyödyntää kanssakäymisessä venäläisten kanssa.
Venäjän kaupan konkari Olavi Filppula on puolestaan määritellyt sen asenteena, haluna, uteliaisuutena ja rohkeutena toimia venäläisten kanssa.
Olen itse kannustanut lapsiani rohkeasti kokeilemaan ja olemaan utelias tutustuessaan Venäjään ja venäjän kieleen. Yksikin sana, lause, runo tai tiedonmurunen voi olla avain avata portin mielenkiintoiseen maailmaan.
Teemme maakunnastamme Venäjä-osaamisen keskuksen luomalla oppimisen mahdollisuudet jokaiselle, jolla on halua, uteliaisuutta ja rohkeutta lähteä mukaan. Alkuun pääsemme sillä, että teemme näkyväksi mahdollisuudet, mitä nyt jo on olemassa ja varmistamme, että mukaan pääsevät eri-ikäiset ja eri elämäntilanteessa olevat.
Erityisen tärkeää on varmistaa lasten ja nuorten mahdollisuudet opiskella venäjän kieltä ja tutustua Venäjään.
Sanna Iskanius
Koulutusjohtaja
Itä-Suomen yliopiston jatkuvan oppimisen keskus
Tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran sanomalehti Karjalaisessa 5.10.2021.
”Venäjän vieressä” on kolumnisarja, jossa pohjoiskarjalaiset Venäjä-asiantuntijat kertovat eri näkökulmista, millaista on Venäjä-yhteistyö ja miksi sitä tehdään. Kolumnisarja on osa RussiaHUB North Karelia -konseptia, joka tekee tunnetuksi Pohjois-Karjalan Venäjä-osaamista ja sen entistä parempaa hyödyntämistä. RussiaHUB North Karelian kotipesänä toimii Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.